Toiminnan uudistaminen ja tehostaminen
Toimittuaan yli 50 vuotta Liisankatu 21:ssa Syöpäjärjestöjen keskustoimisto muutti toukokuun alussa 2008 uusiin toimistotiloihin Kaartinkaupunkiin Pieni Roobertinkatu 9:ään. Uudet tilat olivat toiminnallisesti paljon aiempia paremmat ja myös liikenteellisesti hyvät. Pian jouduttiin kuitenkin havaitsemaan, että 1959 valmistunut rakennus kärsi kosteusongelmista, minkä vuoksi koko henkilökunta joutui työskentelemään väistötiloissa alkuvuonna 2010. Kun ongelmat jatkuivat, keskustoimisto muutti keväällä 2014 uuteen osoitteeseen Unioninkatu 22:een. Uusi toimitila oli pinta-alaltaan vain puolet vanhasta mutta työsuojelullisesti turvallinen ja tilankäytöltään toimiva.
Finanssikriisin vuoksi Syöpäsäätiön saamat lahjoitus- ja sijoitustulot pienenivät 2009 niin voimakkaasti, että sen myöntämien apurahojen määrä ylitti vuoden 2008 tason vasta 2013. Huono taloustilanne pakotti säätiön noudattamaan tiukkaa talouslinjaa, joka pyrki sopeuttamaan menot vastaamaan tuloja. Tämä merkitsi pyrkimystä vakaiden ja pitkäaikaisten rahavirtojen luomiseen kuukausilahjoittamisen kehittämisen ja lahjoittajarekisterien avulla sekä menotalouden hallintaa karsimalla erityisesti kokous- ja matkustuskuluja.
Juhlatoimikunnan järjestämä Hyvän tahdon gaalakonsertti syövän geenitutkimuksen hyväksi televisiodaan suorana MTV3:lla.
Syöpäjärjestöt järjesti keväällä 2014 tupaantuliaiset uusissa toimitiloissaan Unioninkatu 22:ssa. Pääsihteeri Sakari Karjalainen ja talous- ja hallinto- johtaja Raija Stjernvall saivat vieraakseen muun muassa Satu Tiivolan.
Syöpäjärjestöt olivat perustajiensa tahtoa kunnioittaakseen jatkaneet poliklinikkatoimintaansa sen tappiollisuudesta huolimatta, mutta 2010-luvulla niiden voimavarat eivät enää riittäneet kilpailemaan yksityisten voittoa tuottavien yritysten kanssa. Helsingissä Bulevardin lääkäriasema ja laboratorio lakkautettiin 2011 täsmälleen 60 vuotta Sairaskoti Radiumin apusairaalan yhteyteen perustetun syöpäpoliklinikan jälkeen ja viimeisenä luovuttiin Oulun Patologisen laboratorion omistuksesta 2015.
Juuri kun Syöpäjärjestöjen pahin talouskurimus alkoi hellittää 2010-luvun alkupuolella, sen johto vaihtui lähes kokonaisuudessaan. Pääsihteerinä vuodesta 2003 toiminut Harri Vertio ja talouspäällikkönä vuodesta 1976 toiminut Eero Keränen jäivät molemmat eläkkeelle vuoden 2011 lopulla, ja vuoden alussa Duodecimin pääsihteeriksi siirtyneelle pitkään ylilääkärinä ja apulaispääsihteerinä toimineelle Matti Rautalahdelle ei ollut vielä valittu seuraajaa.
Uudet vetäjät oli löydettävä nopeasti, sillä maan suurimmaksi potilas- ja kansanterveysjärjestöksi kasvaneen järjestön oli uudistettava organisaatiotaan ja toimintaansa vastaamaan voimistuneen taloudellisen kilpailun ja kiristyvän säätiölainsäädännön vaatimuksia. Syöpäsäätiön hallitus toimi puheenjohtajaksi valitun 2010 professori Seija Grénmanin johdolla nopeasti. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin syyskuussa 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan paikalta siirtynyt dosentti, lääketieteen tohtori Sakari Karjalainen ja ylilääkäriksi ja apulaispääsihteeriksi dosentti, lääketieteen tohtori Liisa Pylkkänen. Syöpäyhdistyksen talous- ja hallintopäälliköksi marraskuussa 2011 valitun ekonomi Raija Stjernvallin tehtävänimike osoitti, että hallitus haki tehtävään henkilöä, joka kykeni paitsi modernisoimaan Syöpäjärjestöjen taloudenhoitoa, pystyisi myös hoitamaan yleis- ja henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Stjernvallin titteli muuttui jo vuoden kuluttua talous- ja hallintojohtajaksi, ja hänen tehtäviinsä kuului myös toimia pääsihteerin sijaisena talouteen ja hallintoon liittyvissä asioissa.
Seija Grénman valitaan Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi.
Roosa nauha -kampanjan pääyhteistyökumppanin Avonin. Marimekko-kassia myytiin 24 000 kappaletta.
Turun yliopiston naistentautien ja synnytysopin professori Seija Grénman on tutkinut muun muassa munasarjasyöpää. Hän on ollut Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtajana ja toiminut myös alan ulkomaisissa tieteellisissä järjestöissä, kuten alan maailmanjärjestön (International Federation of Gynaecology and Obstetrics, FIGO) varapresidenttinä. Hänet valittiin Aino-Mari Mecklinin jälkeen toisena naisena Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi 2010, ja hän hoiti tehtävää vuoteen 2016.
Vuoden 2012 alussa aloittanut Syöpäjärjestöjen uusi johto joutui kovan tehtä- vän eteen. Viimeisessä Harri Vertion johdolla laaditussa toimintasuunnitelmassa todettiin, että Syöpäjärjestöjen onnistuminen tavoitteissaan edellytti toiminnan uudelleen organisointia, tarkoituksenmukaisimpiin toimintatapoihin siirtymistä ja taloudenhoidon uudistamista. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että järjestöjen talous oli saatava kuntoon, varainhankintaa oli kehitettävä vastaa- maan digitalisoituneen markkinoinnin vaatimuksia ja järjestöjen organisaation sisäiset ongelmat oli ratkaistava. Varainhankinnan tavoitteeksi asetettiin, että vuoden 2016 loppuun mennessä saavutettaisiin viiden miljoonan euron vuosittainen nettotuotto ilman testamenttilahjoituksia.
Talous- ja hallintopäällikkö Raija Stjernvall oli ollut viimeksi vuodesta 2002 Veronmaksajain Keskusliiton/Verotieto Oy:n talousjohtajana ja toiminut sitä en- nen muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton talousjohtajana ja Metsäteollisuus ry:ssä konttoripäällikkönä, joten hänellä oli monipuolista kokemusta Syöpäjärjestöjen taloutta pitkään vaivanneiden ongelmien ratkaisemiseen. Hänen aloitteestaan purettiin nopeasti järjestöjen keskinäiset velkajärjestelyt ja selvitettiin vuoden 2014 loppuun mennessä Syöpäsäätiön ja sen omakatteisin ja sidottuihin rahastoihin liittyneet ongelmat, joiden ratkaisemista tilintarkastajat olivat toivoneet jo pitkään. Hän myös siirsi Syöpäyhdistyksen palkkojen maksun Nordeasta yhdistyksen omaan hoitoon.
Stjernvall ryhtyi myös uudistamaan Syöpäyhdistyksen talousprosesseja riskien pienentämiseksi ja ennakoitavuuden parantamiseksi. Budjetointia, talousraportointia ja sisäistä laskentaa kehitettiin, minkä ansiosta yksiköiden ja toimintojen johtaminen, tulosvastuun toteutuminen ja talousseuranta helpottui- vat. Uudistustyö jatkui useiden vuosien ajan ja sai lisämotivaatiota siitä, että mo- net Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön toiminnan ja tutkimusten rahoittajat, ku- ten RAY, THL ja EU-hankkeet alkoivat vaatia, että niiden oli saatava rahoittamistaan toiminnoista selkeät kulu- ja tuottotiedot.
Sakari Karjalainen nimitetään Syöpäjärjestöjen pääsihteeriksi.
Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtajana ja opetus- ja kulttuuri- ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajana toiminut lääketieteen tohtori Sakari Karjalainen nimitettiin Syöpäjärjestöjen pääsihteeriksi 2011. Syöpäjärjestöt oli hänelle tuttu paikka, sillä hän oli toiminut Syöpärekisterin tutkijana 1985–91. Hän hoiti tehtävää kevääseen 2022 osallistuen aktiivisesti myös alan kansainväliseen toimintaan. Toimiessaan Euroopan syöpäjärjestöjen liiton (ECL) puheenjohtajana 2015–20 hän johti yleiseurooppalaista syövän vastaista työtä.
Näiden taloudellisten ratkaisujen jälkeen uusi johto paneutui asioihin, jotka oli hankaluutensa vuoksi jätetty pöydälle monien vuosien ajaksi: Syöpäjärjestöjen valtakunnallisen varainkeräyksen keskittäminen Syöpäsäätiölle, Tutkimussäätiön sulauttaminen Syöpäsäätiöön, Syöpäsäätiön sijoitustoiminnan ja tilintarkastuksen kilpailuttaminen sekä luopuminen kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistamisesta. Näiden asioiden ratkaiseminen edellytti Stjernvallilta muutosjohtajan päättäväisyyttä, ja pääsihteeri Karjalaiselta taitoa saada ratkaisuesitykset hyväksytyksi johtoelimissä.
Erityisesti Sakari Karjalaisen ajamaa yhtenäiseen varainhankintaan siirtymistä edisti vaikea talouslama, joka lisäsi Syöpäjärjestöjen ymmärrystä yhteistyön välttämättömyydestä. Ratkaisuun päästiin 2012, jolloin Syöpäyhdistys ja sen jäsenjärjestöt päättivät luopua valtakunnallisesta varainhankinnasta, joka keskitettiin Syöpäsäätiölle. Vastaavasti Syöpäsäätiö ryhtyi tukemaan syöpätyöhön annetuilla lahjoitusvaroilla Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenyhdistysten työtä syöpäpotilaiden hyväksi, syövän torjunnan edistämiseksi sekä vähävaraisten potilaiden auttamiseksi:
Syöpäsäätiön tuki Suomen Syöpäyhdistykselle ja sen jäsenyhdistyksille 1962–2022.
Kliinisen tutkimuksen edustajat saavat ensimmäisen kerran. | Syöpäsäätiöltä enemmän apurahoja kuin perustutkimuksen edustajat. | Hopearahastosta luovutaan.
Syöpäsäätiö ryhtyi heti keräämään lahjoituksia syöpätyön tukemiseen. Sen myöntämässä syöpätyön ja syöpäpotilaiden tuessa ei ollut kysymys pikkusummista. Kolmena ensimmäisenä vuotena Syöpäsäätiö tuki Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenyhdistyksen syöpätyötä vuosittain 650 000 eurolla, sen jälkeen tuki vaihteli vuosittain melkoisesti, kunnes se nousi 2020-luvulla tasaisen kasvun jälkeen lähes 800 000 euroon.
Myös Syöpäyhdistystä säätiö tuki edelleen merkittävästi. Tuki nousi 1,2 miljoonasta eurosta 2016 yli 1,6 miljoonaan euroon ja 2022 jo runsaaseen 2,3 miljoonaan euroon.
Syöpäsäätiö laajensi 2010-luvulla avustustoimintaansa. Sen alaisuuteen 1981 perustettu Lasten Syöpärahasto Emilia Heinosen muistoksi oli jo pitkään tukenut lapsen syöpäsairauden vuoksi vaikeaan asemaan ajautuneita perheitä, ja 2016 myös Svea Ahlqvists fond ryhtyi myöntämään tukea samaan tarkoitukseen. Niiden yhteinen tukisumma oli vuonna 2019 61 200 euroa, yleensä noin 50 000 euroa.
Lapsipotilasperheiden lisäksi Syöpäsäätiö tuki testamenttilahjoitusten, joulukeräysten ja rahastojensa tuoton turvin myös vähävaraisia aikuisia syöpäpotilaita. Tuen tarve lisääntyi huomattavasti 2010-luvun aikana, sillä kun tukea myönnettiin 2014 lähes 160 000 euroa, vuosikymmenen lopulla tukisumma oli miltei 690 000 euroa. Tukea haettiin Suomen Syöpäyhdistyksen sosiaalitoimikunnan kautta hakemuksella, johon oli liitetty sosiaalityöntekijän lausunto. Avustukset olivat suuruudeltaan 400–1 000 euroa.
Pitkään vireillä ollut pyrkimys sulauttaa Syöpätautien Tutkimussäätiö Syöpä- säätiöön saatettiin vihdoin loppuun. Nyt yhdistymistä perusteltiin muun muassa kustannustehokkuuden lisääntymisellä, hallinnon yksinkertaistamisella, hallintokulujen pienentämisellä ja byrokratian vähentymisellä. Kun oikeusministeriöstä oli ilmoitettu, että säätiöiden sääntöjen muutokset eivät aiheuta ongelmia, säätiöiden hallitukset päättivät asiasta kokouksissaan 7.2.2013. Kun sulautumissopimus oli allekirjoitettu 19.3.2013 ja Helsingin käräjäoikeus oli vuoden lopulla antanut luvan sen täytäntöönpanoon, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) rekisteröi sulautumisen 21.1.2014.
Kun pitkäaikainen tavoite oli vihdoin saavutettu, asiaa voitiin sulatella Syöpä- säätiön 65-vuotisen toiminnan kunniaksi Ravintola Palacessa 12.11.2013 järjestetyssä juhlakokouksessa, jossa pidettiin ensin kahden säätiön ja Syöpäyhdistyksen hallituksen yhteiskokoukset ja nautittiin sitten lopuksi juhlaillallinen. Vieraiden kutsulista oli Syöpäjärjestöjen perinteen mukaisesti niukka, sillä hallitusten jäsenten ja Karjalaisen sekä Stjernvallin lisäksi mukaan kutsuttiin vain järjestöjen entiset pääsihteerit Liisa Elovainio ja Harri Vertio.
Vuonna 2012 Syöpäsäätiö päätti kilpailuttaa sekä sijoitustoiminnan että tilin- tarkastuksen. Suomen Syöpäyhdistyksen ja säätiöiden sijoitusomaisuus oli ollut ensin yksinomaan KOP:n, Merita Pankin ja vuodesta 2001 Nordean hoidossa, kunnes 2007 osasta sijoitusomaisuudesta ryhtyi huolehtimaan Aktia Pankki. Lisäksi pieni testamenttilahjoituksena saatu sijoitusomaisuus oli Helsingin Osuuspankissa. Kesäkuussa 2012 tehtiin päätös salkunhoidon kilpailuttamisesta. Raha-asianvaliokunnan puheenjohtaja Kari Markkula, pääsihteeri Sakari Karjalainen ja talous- ja hallintojohtajan Raija Stjernvall valtuutettiin valmistelemaan sijoitussuunnitelma, jonka laatimisessa käytettiin ulkopuolisena asiantuntijana Suomen Sijoitussuunnittelu Oy:n Tim Hermanssonia. Suunnitelmassa määriteltiin omaisuuden rooli Syöpäjärjestöissä, sijoitusomaisuuden tuottota- voite, riskit ja sijoitusomaisuuden hoitamiseen liittyvä päätöksenteko sekä rajattiin tupakka- ja alkoholiteollisuus sijoitustoiminnan ulkopuolelle.
Kun sijoitussuunnitelma oli hyväksytty pienten tarkennusten jälkeen, Stjernvall valtuutettiin käynnistämään sijoitustoiminnan kilpailutus niin, että Tim Hermansson toimii kilpailutuksessa ulkopuolisena asiantuntijana. Tarjoukset pyydettiin kahdeksalta varainhoitajalta: Aktia Asset Management Oy, Danske Capital – Danske Bank Oyj, Evli Pankki Oyj, Nordea Investment Management AB – Suomen sivuliike, Pohjola Varainhoito Oy, SEB Varainhoito Suomi Oy, Seligson & Co Oyj ja Tapiola Varainhoito Oy.
Varainhoitajien vertailussa ja tarjousten pisteytyksessä käytettiin kolmea tekijää: resurssit ja muut keskeiset ominaisuudet, tuloksellisuus ja kustannukset. Hermansson laati vertailujen jälkeen suosituksen varainhoitajan valinnasta, ja Raija Stjernvall teki sen pohjalta oman ehdotuksensa, jonka Syöpäsäätiön hallitus hyväksyi toukokuussa 2013. Varainhoitajiksi valittiin Nordea Investment Management AB – Suomen sivuliike ja Tapiola Varainhoito Oy. Kumpikin sai hallinnoitavakseen noin 25 miljoonan euron omaisuuserän.
Syöpäsäätiö ryhtyy tukemaan Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen työtä syöpäpotilaiden hyväksi.
Syöpäsäätiön suurapuraha nousee 300 000 euroon.
Syöpäsäätiön tilintarkastuksesta oli vastannut pitkään Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisöön kuuluneet tilintarkastajat, mutta keväällä 2012 katsottiin, että oli hyvän hallintotavan mukaista kilpailuttaa ajoittain myös tilintarkastustoi- minta. Tarjoukset pyydettiin syksyllä neljältä tilintarkastusyhteisöltä: Deloitte & Touche Oy, Ernst & Young Oy, KPMG Oy Ab ja PricewaterhouseCoopers Oy. Tilintarkastajaksi päätettiin valita PricewaterhouseCoopers Oy:stä KHT Samuli Perälä ja toiseksi tilintarkastajaksi KHT Jaana Salmi.
Varainhoitajien vastuulla olevan sijoitusomaisuuden lisäksi Syöpäsäätiöllä oli myös muuta omaisuutta, jonka huonoon tuottavuuteen tilintarkastajat olivat kiinnittäneet huomiota. Tämä omaisuus käsitti muutamien metsätilojen lisäksi 12 aikanaan testamenttilahjoituksena saatua vuokrattua osakehuoneistoa, joita ei aikoinaan ollut mahdollista myydä heti. Suuret metsätilat päätettiin tarkas- tuskäyntien jälkeen pitää, mutta pääasiassa pääkaupunkiseudulla sijanneiden huoneistojen tilanne oli ongelmallinen, koska niiden vuokrataso oli jäänyt jo ai- kaa sitten alle käyvän vuokratason.
Sijoitustoiminnan ulkopuolelle rajattiin tupakka- ja alkoholiteollisuus.
Tilanne oli hankala Syöpäsäätiölle, sillä näissä asunnoissa asui myös entisiä eläkkeellä olevia tai nykyisiä työntekijöitä, ja osa niistä sijaitsi taloyhtiöissä, joissa oli parhaillaan menossa tai kohta tulossa mittavia peruskorjauksia. Säätiö ei mainesyistä voinut noin vain sanoa irti vuokra- sopimuksia vaan sen oli löydettävä ratkaisu, joka tyydytti molempia osapuolia eikä synnyttänyt lehtiotsikoita ahneesta säätiöstä, joka ajoi vanhoja vuokralaisiaan kadulle. Ongelman ratkaisi sama inhimillinen lähestymistapa, johon Syöpäsäätiö nojasi
myös testamenttiasioissa. Raija Stjernvall kävi tapaamassa henkilökohtaisesti jokaista vuokralaista ja kertoi heille, että asunnon testamentanneen henkilön perimmäisenä tahtona oli ollut luovuttaa sen myyntitulot syöpätyön hyväksi. Neljä viidesosaa asunnoista voitiin myydä vuosien 2014– 15 aikana.
Syöpäjärjestöt muuttavat Unioninkatu 22:een.
Syöpäyhdistyksen talous- ja hallintojohtajana 2013–18 toiminut ekonomi Raija Stjernvall modernisoi Syöpäjärjestöjen taloudenhoitoa ja henkilöstöhallintoa. Hän oli myös pääsihteerin sijaisena talouteen ja hallintoon liittyvissä asioissa.
Syöpäsäätiön talous alkoi kehittyä 2013 suotuisasti sijoitusomaisuuden ja varainhankinnan tuottojen kasvun ansiosta. Varainhankinnassa testamenttitulot olivat edelleen tärkein lahjoitusmuoto, ja Roosa nauha -keräys vakiinnutti 960 000 euron tuotollaan asemansa Syöpäsäätiön tärkeimpänä vuotuisena keräyskampanjana. Myös miesten terveysongelmiin, kuten eturauhassyöpään, huomiota kiinnittänyt Movember-kampanja onnistui kokoamaan huippuvuonna 2013 noin 400 000 euron tuoton. Viiksien kasvattamisesta tunnettu australialaislähtöinen kampanja menetti kuitenkin hyvän alun jälkeen suosiotaan, minkä vuoksi Syöpäsäätiö luopui siitä 2017.
Syöpäjärjestöt hyväksyivät vuoden 2014 lopulla vuoteen 2020 ulottuvan strategian. Siinä todettiin, että Syöpäsäätiö oli Suomen merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Koska syöpätapausten määrä tuli väistämättä lisääntymään väestön ikääntymisen vuoksi, vanhat tutkimuspanokset eivät enää riittäneet vastaamaan tarvetta. Siksi strategiaa täsmentävän kärkihankkeen tavoitteena oli nostaa suomalaisen syöpätutkimuksen tasoa ja kaksinkertaistaa Syöpäsäätiön apurahojen kokonaissumma vuoden 2014 runsaasta 3,7 miljoonasta eurosta seitsemään miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.
Kunnianhimoinen tavoite lisäsi paineita Syöpäsäätiön sijoitustoimintaa ja varainhankintaa kohtaan, sillä säätiön ainoa tulonlähde niiden lisäksi oli ollut William Thuringin säätiöltä vuosittain saatu 800 000 euroa. Sijoitusomaisuuden salkunhoidosta vastanneet Nordea Investment Management AB – Suomen sivuliike ja Tapiola Varainhoito Oy pystyivät kohtuullisiin tuottolukuihin hyvän suhdanteen aikana vuoteen 2017 saakka, mutta vaikea pörssivuosi 2018 käänsi tuloksen niin paljon pakkasen puolelle, että sijoitusomaisuuden arvo ei neljässä vuodessa paljon kasvanut. Vuonna 2018 säätiö kilpailutti varainhoidon uudelleen, ja nyt varainhoitajiksi valittiin kahden sijasta kolme: Evli Pankki Oyj, Lähi-Tapiola Varainhoito Oy ja SEB Varainhoito Suomi Oy.
Hyvään vauhtiin päässeen varainhankinnan tilanne vaikeutui alkuvuonna 2014, kun keräyspäällikkö Tuuli Lahti ja varainhankintajohtaja Mervi Perkinen irtisanoutuivat ja yksikkö kärsi muutenkin resurssipulasta. Tilanne ratkaistiin aluksi niin, että Raija Stjernvall ryhtyi väliaikaisesti johtamaan oman toimensa ohella myös varainhankintayksikköä, jonka päivittäisen toiminnan sai vastuulleen Carita Åkerblom. Tämän jälkeen yksikön resursseja lisättiin niin, että Tuuli Lahti nimitettiin osa-aikaiseksi varainhankintapäälliköksi tammikuussa 2015 ja Helena Hulkko varainhankintapäälliköksi maaliskuussa 2016. Toiminnalle tärkeän viestintäyksikön johtajaksi nimitettiin Satu Lipponen, joka oli jo aiemmin toiminut viestintäyksikön päällikkönä, joten rooli ei ollut hänelle uusi.
Varainhankinnassa panostettiin erityisesti testamenttilahjoittamista tukeviin toimiin, Roosa nauha -keräykseen, sekä kuukausilahjoittajarekisterin kasvattamiseen. Suurin osa varainhankinnan tuotoista tuli edelleen testamenttilahjoituksista, joiden hankkimisesta päävastuu siirtyi 2012 Eero Keräseltä Raija Stjernvallille. Myös hän osallistui henkilökohtaisesti vainajien asioiden järjestämiseen ja hoiti tarvittaessa lähiomaisen tehtävät hautajaisia myöten. Mahdollisuudesta ottaa syöpätutkimus huomioon testamentissa kerrottiin erityisissä lahjoittaja- ja testamentti-illoissa.
Yli 80 prosenttia säätiön varainhankinnan tuotosta tuli edelleen testament- tilahjoituksista, jotka tuottivat vuosina 2015–18 keskimäärin yli viisi miljoo- naa euroa vuodessa. Muun varainhankinnan merkitys alkoi kasvaa suunnitel- mallisen kehittämistyön ja markkinointiviestinnän ansiosta. Roosa nauha -ke- räys tuotti 2014 ensimmäistä kertaa yli miljoonan euron tuloksen (1 102 000 euroa) ja myös ensimmäistä kertaa järjestetty joulukeräys tuotti lahjoituksia yli odotusten.
Syöpäsäätiö päättää ryhtyä tukemaan Syöpäyhdistyksen sijasta vähävaraisia syöpäpotilaita.
Syöpäsäätiö ryhtyy tukemaan Tampereen yliopiston IPPE-kurssille osallistuvia jatko-opiskelijoita.
Roosa nauha -keräyksen miljoonaloikka
Tutkimus yhdistettynä tehokkaisiin hoitoihin merkitsi sitä, että syöpäpotilaat alkoivat selvitä sairaudestaan entistä paremmin. Tämä tarjosi uusia keinoja varainhankintaan yhteisten tapahtumien kautta. Yhdysvaltain syöpäyhdistys The American Cancer Society aloitti 1985 hyväntekeväisyysjuoksun Relay for life, joka levisi pian 30 maahan. Toinen suosittu ja tunnettu hanke oli Pink Ribbon, joka sai alkunsa Estée Lauder -kosmetiikkayhtiön ideasta. Evelyn H. Lauder ja Alexandra Penney halusivat 1990-luvun alussa Yhdysvalloissa kiinnittää huomiota rintasyövän yleistymiseen ja kerätä varoja sen tutkimiseen. He valitsivat oman kampanjansa tunnukseksi vaaleanpunaisen silkkirusetin (Pink Ribbon), joka nykyään toimii kansainvälisesti kampanjan symbolina.
Vuoden 2021 Roosa nauha -keräyksen yhteydessä julkaistiin Aku Ankka -erikoislehti.
Syöpäjärjestöissä eri kampanjoita seurattiin kiinnostuneesti. Myös Kansain- välinen Syöpäunioni (UICC) tarjosi tietoa hyvistä ideoista. Oslossa 2002 pidetyssä UICC:n maailmankonferenssissa pohjoismaiset syöpäyhdistykset olivat hyvin edustettuina, ja varainhankinta nähtiin yhtenä yhteistyön alueena. Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön pääsihteeri Liisa Elovainio oli UICC:n hallituksessa ja Euroopan syöpäjärjestöjen liiton (ECL) puheenjohtaja, joten kansainvälinen yhteistyö oli tiivistä. Roche Oy tarjosi teettämiään rusetteja kampanjakäyttöön ilmaiseksi. Tarjous torjuttiin, koska Syöpäjärjestöjen eettisenä linjauksena oli, että yhteistyötä ei voinut tehdä vain yhden lääkeyrityksen kanssa vaan alan yrityksiä täytyy olla mukana vähintään kolme.
Kun suosittu ruotsalainen naistenlehti Amelia, vaatekauppaketju Lindex ja Ruotsin Syöpäsäätiö Cancerfonden päättivät aloittaa yhteistyön varojen hankkimiseksi rintasyöpätutkimukselle, ruotsalaiset kysyivät, olisiko Suomessa kiinnostusta vastaavanlaiseen toimintaan. Tähän oli helppo vastata myöntei- sesti, koska Cancerfonden tiedettiin taitavaksi valtakunnallisten kampanjoiden järjestäjäksi.
Kampanjan käytännön toteutus oli alkuvuosina Ruotsin mallin mukainen, ja siitä kantoi vastuun Syöpäjärjestöjen viestintä. Tavoitteena oli antaa uusinta tietoa rintasyövästä Suomessa tutkimuksen, hoitojen ja potilaiden kertomusten kautta. Kampanjalla haluttiin viestiä valoa, uskoa tulevaan ja ystävyyden tärkeyttä. Syöpä ei ollut enää automaattisesti kuolemantuomio vaan siitä saattoi puhua kuin mistä tahansa sairaudesta. Brändin rakentamiseen oli hyvät mahdollisuudet yhteistyökumppanien ja yleisön palautteen kautta.
Viestintä piti Me Naiset -lehden päätoimittaja Katriina Kaarteen tiimin kanssa tiiviit yhteistyöpalaverit. Ensiksi oli keksittävä nauhalle nimi. Vaaleanpunaisen ollessa sanana kovin pitkä, ja kun pinkki ei oikein sopinut asiayhteyteen, jäljelle jäi oikeastaan vain roosa, joka todettiin hyväksi. Nyt Syöpäsäätiöllä oli oma nauha, Roosa nauha, ruotsiksi Rosa bandet, jota piti ryhtyä markkinoimaan.
Seuraavaksi piti suojata kampanjan tavaramerkki, koska maailmalla kiersi monenlaisia Pink Ribbon -hyväntekeväisyystuotteita.
Mainostoimistossa teetettiin tavaramerkkiin liittyvä suunnittelu ja logo, ja rekisteröitiin tavaramerkki. Vuodesta 2006 alkaen Roosa nauha -tunnus on Syöpäsäätiölle rekisteröity tavaramerkki ja vaalenpunainen nauha on vakiintunut Syöpäsäätiön Roosa nauha -tunnuksena. Roosa nauha onkin tullut hyvin tutuksi kuluttajille ja elinkei- non harjoittajille Suomessa juuri Syöpäsäätiön käyttämänä tunnuksena.
Vuoden 2011 Roosa nauha -kampanjan tueksi esitettiin MTV3-kanavalla Rakkaudesta se mieskin kelluu -dokumentti
Ensimmäinen Roosa nauha -kampanja järjestettiin 2003 yhdessä Lindex Oy:n ja Me Naiset -lehden kanssa. Kampanjan aikana Lindexissä myytiin silkkisiä rusetteja, joiden tuotto meni tutkimukseen, samoin kuin osa Lindexin myymien rintaliivien ja Me Naiset -lehden irtonumeroiden tuotosta. Ensimmäisenä vuonna kampanjan tulos oli 22 000 euroa.
Seuraavana vuonna samalla konseptilla toteutettu kampanja tuotti jo 59 000 euroa, jotka luovutettiin 10.12.2004 Syöpäjärjestöjen vastavalitulle pääsihteerille Harri Vertiolle. Luovutustilaisuuden yhteydessä Syöpäsäätiöön perustettiin Roosa nauha -rahasto tukemaan rintasyöpätutkimusta. Alan tutkimusta tukivat syksyn aikana myös rintaliiviliike Amoeena, vaateyritys B-Young sekä edellisvuoden tapaan showtanssiryhmä Scandinavian Hunks.
Kun kolmas kampanja tuotti 2005 jo 117 000 euroa eli yli kaksi kertaa enem- män kuin Juhlatoimikunnan lahjoittama tuki, Roosa nauha -rahasto saattoi jakaa rintasyöpätutkimukseen kaksi apurahaa. Nyt Syöpäsäätiössä ymmärrettiin, että kampanjaa oli syytä laajentaa sen tunnettuuden lisäämiseksi. Seuraavana vuonna Lindex Oy:n ja Me Naiset -lehden lisäksi mukana oli yli 10 muuta yritystä, ja kampanjan merkeissä järjestettiin kaksi konserttia, kiertue ja risteily. Koko kampanjan tuotto kohosi jo 200 000 euroon.
Maria Veitola suunnitteli vuoden 2022 Roosan nauhan.
Roosa nauhan suosion kasvu sai yritykset ymmärtämään, että niiden kannatti liittyä hyvän asian ajajiksi. Seuraavien vuosien aikana yhteistyöyritysten määrä kasvoi tasaisesti, ja myös monet julkisuuden henkilöt ja erilaiset yhteisöt tukivat eri tavoin kampanjoita. Kampanjointi keskittyi edelleen lokakuuhun, mutta lahjoi- tuksia voitiin tehdä Roosa nauha -rahastoon ympäri vuoden.
Roosa nauhan hyvä menestys synnytti ajatuksen, että sama konsepti voisi toimia myös miesten suhteen. Vuonna 2006 perustettu Hopearahasto pyrki hopeanauhan myynnin avulla keräämään varoja eturauhasen syövän tutkimukseen ja asiantuntevaan neuvontaan, mutta tulos jäi vaisuksi. Hopearahasto- keräyksestä luovuttiin 2012.
Vuonna 2008 Roosa nauha -kampanjassa saavutettiin uusi ennätystulos, kun sen kokonaistuotto kohosi 530 000 euroon. Kampanjaan liittyi jälleen erilaisia tapahtumia, luentokiertueita ja show-esityksiä, ja vuoden uutuuksia olivat Pukeudu Pinkkiin -päivä ja design-rusetti, jonka oli suunnitellut Marimekon tekstiilitaiteilija Maija Louekari. Mallia oli jälleen otettu Ruotsista, jossa Cancerfonden oli alkanut myydä omaa nauhaansa joka vuosi uusitussa muodossa. Vuoden 2009 Roosa nauhan suunnitteli muotisuunnittelija Hanna Sarén, mutta seuraava design-nauha julkaistiin vasta 2012, jolloin sen suunnitteli Jukka Rintala.
Syöpäsäätiön varainhankinnan vahvistuessa ja ammattimaistuessa nopeasti 2010-luvulla Roosa nauha -kampanjan tuotto kasvoi tasaisesti. Vuonna 2011 sen rahastosta voitiin jakaa ensimmäinen 200 000 euron suurstipendi. Miljoonan euron tuotto saavutettiin Minna Parikan suunnitteleman nauhan avittamana 2014. Parikan suunnittelema nauha sai niin paljon huomiota, että tämän jälkeen tehtävään valittiin aina joku julkisuuden henkilö tai ryhmä.
Vaikka Roosa nauhoja myytiin jo 2011 yli 100 000 kappaletta, suurin osa kampanjan tuotoista tuli yrityksiltä. Yritykset osallistuivat keräyksiin yhteistyökumppaneina ja sitoutuivat maksamaan tietyn minimilahjoitussumman. Lisäksi monet yritykset myivät nauhojen lisäksi muita Roosa nauha -tuotteita, joiden tuotosta osa meni keräykseen, ja antoivat yksityisten henkilöiden tavoin myös suoria lahjoituksia. Syöpäyhdistyksen alueelliset yhdistykset osallistuivat joka vuosi aktiivisesti kampanjan toteutukseen myymällä nauhoja, lipaskeräyksillä ja järjestämällä erilaisia Roosa nauha -tapahtumia.
Roosa nauhoja ja Roosa nauha -tuotteita oli myyty Lindexillä, Tokmannilla, R-kioskeilla, Yliopiston Apteekissa, Stockmannilla ja monissa muissa pisteissä, mutta kun ne saatiin myyntiin ensin 2015 S-ryhmän ja seuraavana vuonna K-ryhmän kauppoihin, myynti kasvoi huomattavasti.
Kun tuotto nousi 2017 jo kahteen miljoonaan euroon, Roosa nauha -ra- hastosta voitiin myöntää ensimmäistä kertaa miljoonan euron apuraha. Se suunnattiin Suomen Akatemian ja säätiöiden yhteisesti rahoittaman TERVA- ohjelman kautta munasarjasyöpätutkimukseen.
Vuoden 2017 hyvään tulokseen vaikutti Duudsonien suunnitteleman nauhan saavuttama uusi myyntiennätys, noin 370 000 kappaletta, jonka kuitenkin löi jo seuraavana vuonna Anna Puun nauha 455 000 kappaleen myynnillään. Vaikka myös Seela Sella, Juha Tapio, Eva Wahlström ja Maria Veitola ylsivät seuraavina vuosina yli 400 000 nauhan myyntiin, pääosa tuloksesta tuli kuitenkin edelleen yritysyhteistyön kautta. Isojen kauppaketjujen, Lindexin ja Arabian ohella tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat 2010-luvun jälkipuoliskolla vakuutusyhtiö AIG, Lumene ja Kalevala Koru, mikä merkitsi sitä, että Aino-Mari Mecklinin aikoinaan johtama yhtiö palasi jälleen Syöpäsäätiön yhteyteen.
Rintasyövän vastaisena työnä alkanut Roosa nauha -keräys laajeni 2019 koskemaan myös naisten gynekologisia syöpiä. Toiminnan jatkuvan laajentumisen vuoksi kampanjan verkkosivuja, viestintää ja toimintatapoja uudistettiin systemaattisesti ja jatkuvasti. Määrätietoinen toiminta ja hyvin suunnattu oma mainonta saivat aikaan eräänlaisen ilmaisen julkisuuden lumipalloefektin, jossa Roosa nauhan medianäkyvyys kasvoi huomattavan suureksi. Tämä lisäsi ihmisten intoa auttamiseen ja yritysten halukkuutta päästä näyttäytymään hyvän asian edistäjänä. Taloustutkimuksen 2018 toteuttaman kyselyn mukaan Roosa nauha oli suomalaisten mieluisin lahjoituskohde.
Kun Roosa nauhan tuotto nousi 2019 noin 2,8 miljoonaan euroon, Syöpäsäätiön hallitus päätti muuttaa Roosa nauha -rahaston sääntöjä siten, että lahjoitusten käyttötarkoitus laajennettiin koskemaan koko syöpätutkimusta. Muutos tuki Syöpäsäätiön yleisiä strategiatavoitteita, lisäsi sen tunnettuutta ja mahdollisti uusien lahjoittajaryhmien tavoittamisen ja tuoton kasvattamisen.
Toisaalta se edellytti myös lahjoitusvetoomuksen muotoilemista niin, että lah- joittajat ymmärsivät lahjoituksen käyttötarkoituksen laajentuneen. Muutoksesta tiedotettiin myös Helsingin Musiikkitalossa 22.9.2020 järjestetyssä keräyksen aloitustilaisuudessa, joka lähetettiin verkossa suorana.
Kun sääntöjen muutokseen liittyi onnistunut markkinointi ja entisestään lisääntynyt myönteinen julkisuus, keräyksen tuotto ylitti reippaasti tavoitteeksi asetetun kolmen miljoonan euron nousemalla 4,2 miljoonaan euroon. Samalla Roosa nauha nousi Suomen suurimmaksi hyväntekeväisyyskeräykseksi. Ennätyksellinen keräystulos koostui nauhamyynnin lisäksi yhteistyökumppaneiden Roosa nauha -tuotteiden myynnistä sekä yksityishenkilöiden ja yritysten tekemistä lahjoituksista verkossa, sosiaalisen median eri alustoilla, tilisiirtoina ja tekstiviestein. Pääyhteistyökumppaneina olivat Kesko, S-ryhmä ja ikitukija Lindex, jotka myivät valtaosan nauhoista. Yhteistyö MTV:n Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman kanssa tuotti 900 000 euroa tekstiviestilahjoituksina sekä useita tuhansia kuukausilahjoittajia.
Roosa nauha -keräysten tuotot
Vuonna 2020 luotuja keräyskäytäntöjä noudatettiin myös seuraavina vuosina. Roosa nauha -keräyksellä tuettiin edelleen kaikkien syöpien tutkimusta siten, että vuonna 2021 eritysteemana olivat suolistosyövät ja 2022 huonoennusteiset syövät. Vuonna 2021 tuotto oli 4,9 miljoonaa euroa ja 2022 lähes viisi miljoonaa euroa.
Kaikkiaan Roosa nauha -keräyksellä oli Suomessa kerätty kevääseen 2023 mennessä lähes 17 miljoonaa euroa syöpätutkimukseen. Vuonna 2023 75-vuotisjuhlaansa viettänyt Syöpäsäätiö saattoi siten olla tyytyväinen 20 vuotta täyttäneeseen Roosa nauhaan ja hyvin kiitollinen sitoutuneille lahjoittajille, Roosa nauhan yrityskumppaneille ja kaikille niille vapaaehtoisille, jotka ovat mahdollistaneet tämän menestyksen.
Roosa nauha -suunnittelijat
2008 Maija Louekari
2009 Hanna Sarén
2012 Jukka Rintala
2014 Minna Parikka
2015 Katri Niskanen
2016 Michael Monroe
2017 Duudsonit
2018 Anna Puu
2019 Seela Sella
2020 Juha Tapio
2021 Eva Wahlström
2022 Maria Veitola
2023 Apulanta
Syöpäsäätiö oli pyrkinyt kasvattamaan kuukausilahjoittajien määrää muun muassa televisiomainonnan avulla, mutta asia eteni kovin hitaasti vuoteen 2017 saakka, jolloin Roosa nauha -kampanja ja tehostunut telemarkkinointi muutti- vat tilanteen. Kun kuukausilahjoittajia oli 2 400 vuonna 2016, vuonna 2018 heitä oli jo 13 000. Tämä oli kuitenkin vasta alkua, sillä vuonna 2019 varainhankintajohtajaksi tulleen Sari Mellerin tehostamien lahjoittajien hankkimiskeino- jen avulla kuukausilahjoittajien määrä nousi vuoden 2022 loppuun mennessä 33 500:aan. Samalla kuukausilahjoittajista tuli yksi säätiön varainhankinnan kivijaloista.
Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön yhteistyötä oli ohjannut vuodesta 1964 alkaen yhteistyösopimus, joka oli mahdollistanut Syöpäjärjestöjen kehittämisen ja toiminnan yhtenä kokonaisuutena, jossa yhdistyksellä ja säätiöllä oli oma roolinsa. Käytäntöä oli aika ajoin arvioitu uudelleen, ja niin tehtiin myös vuoden 2016 vaihteessa, kun uuden säätiölain voimaantulon vuoksi Syöpäsäätiön oli muutettava sääntöjään ja toimintatapojaan vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Muutostyö ei koskenut Syöpäyhdistystä, joka noudatti yhdistyslakia.
Sääntöjen muutoksia ryhtyivät valmistelemaan marraskuussa 2015 Sakari Karjalainen ja Raija Stjernvall, jotka kutsuivat työhön mukaan myös tilintarkastajat Samuli Perälän ja Jaana Salmen sekä säätiölakia valmistelleen työryhmän lakimiessihteerin, asianajaja Oili Kelan, joka esitti perustelut lakiin tehtäville muutoksille. Uusi laki edellytti, että Syöpäsäätiön nimeen oli lisättävä sr osoit- tamaan, että kysymyksessä oli rekisteröity säätiö, mutta Kela katsoi, että säätiöllä oli hyvä olla myös virallinen englanninkielinen nimi. Säätiön tarkoituksen muuttamiseen ei ollut tarvetta, mutta toimintamuotojen ajanmukaistaminen oli tehtävä, koska osa alkuperäisistä toimintamuodoista oli käytännössä menettänyt merkityksensä.
Syöpäsäätiöllä ei esimerkiksi ollut enää poliklinikoita eikä laboratorioita eikä se hankkinut syövän hoitoon tarvittavia laitteita. Säännöissä olisi hyvä määrätä yleisimmät toimintatavat ja lisätä loppuun kaatopykälä, jonka mukaan säätiö voisi harjoittaa myös kaikkea muuta tarkoitustaan edistävää toimintaa. Tämä oli tarpeen siksi, että uusi laki kielsi varojen käyttämisen muuhun kuin säännöissä määrättyyn toimintatapaan. Muuten Kelan tekemät muutosesitykset sääntöihin olivat pääosin teknisiä tai uuden lainsäädännön edellyttämiä.
Oili Kelan laatimaa sääntömuutosehdotusta käsiteltiin Syöpäsäätiön hallituk- sen tammikuussa 2016 pitämässä kokouksessa, jossa siihen tehtiin joitakin tarkennuksia. Kun työvaliokunta oli suosittanut esityksen hyväksymistä, hallitus hyväksyi 29.3.2016 säätiön uudet säännöt. Ne lähetettiin heti Patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastettavaksi, koska sääntöihin liittyi säätiön omaisuuden käyttöoikeutta koskeva ehdotus, josta ei vielä ollut ennakkopäätöstä. PRH:n hyväksyttyä uudet säännöt säätiön hallitus hyväksyi ne 17.5.2016 ratkaisevassa toisessa kokouksessa.
Syöpäsäätiön uudet säännöt hyväksytään. Syöpäsäätiön suurapuraha nousee 450 000 euroon.
Sirpa Jalkanen valitaan Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi.
Syöpäsäätiön 29.3.2016 hyväksyttyjen sääntöjen tarkoituspykälät
1 §
Säätiön nimi on Syöpäsäätiö sr, ruotsiksi Cancerstiftelsen sr, englanniksi Cancer Foundation Finland sr, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 §
Säätiön tarkoituksena on taistella syöpätautien kansallemme ja sen jäsenille tuottamaa tuhoa vastaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö voi
- jakaa apurahoja, avustuksia ja muuta taloudellista tukea tutkimukseen ja muuhun tarkoitusta edistävään toimintaan
- antaa taloudellista tukea Suomen Syöpäyhdistys – Cancerföreningen i Finland ry:lle
- harjoittaa ja tukea koulutus- ja tiedotustoimintaa
- toteuttaa tarkoitustaan myös kaikilla muilla tarkoitusta edistävillä toimintamuodoilla
Säätiö voi harjoittaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi kaikkea laillista liiketoimintaa.
Uudet säännöt poikkesivat selvästi Syöpäsäätiön perustajien 1948 hyväksymistä säännöistä. Kun vanhoissa säännöissä pääpaino oli suunnattu syöpäpoliklinikoiden, syövän hoitolaitosten ja -välineiden perustamiseen ja hankkimiseen, liki 70 vuoden aikaväli oli johtanut siihen, että nämä tehtävät olivat siirtyneet pääosin yhteiskunnan hoitoon, ja Syöpäsäätiö oli voinut keskittyä pääosin tutkimuksen tukemiseen.
Vanha valistustyön edistäminen oli vaihtunut koulutus- ja tiedotustoimintaan, sen sijaan vuoden 1948 sääntöjen voimakkaasti painottaman varattomien ja vähävaraisten syöpäpotilaiden tukemisen uudet säännöt sivuuttivat kokonaan, vaikka heille suunnattu tuki oli voimakkaasti kasvamassa ja tuen piiriä oltiin juuri laajentamassa. Tämä toiminta kuului ilmeisesti niihin asioihin, jotka katsottiin parhaaksi sisällyttää lopun kaatopykälään. Uuden säätiölain tultua voimaan säätiön lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa tapahtuvan taloudellisen kanssakäymisen seuranta ja raportointi tulivat pakollisiksi. Maaliskuussa 2016 Syöpäsäätiön hallitus hyväksyi seurannan helpottamiseksi lähipiiriohjeen. Siinä todettiin, että säätiön perustajat olivat kuolleet eikä heidän jälkeläisillään ollut määräysvaltaa säätiön varojen käyttöön.
Syöpäyhdistys suljettiin jäsenjärjestöineen lähipiirin ulkopuolelle, koska sillä ei ollut mitään roolia Syöpäsäätiön hallituksen jäsenten nimittämisessä tai sen päätösten tekemisessä. Lähipiiriohjeissa mainittu Syöpäjärjestöjen eroavaisuus tuli esiin myös käytännössä, kun järjestöissä toteutettiin kesäkuussa 2017 pääsihteeri Sakari Karjalaisen aloitteesta keskustoimiston organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistus, jossa Syöpäyhdistyksen viestintä ja Syöpäsäätiön varainhankinta yhdistettiin Helena Hulkon johtaman viestintä- ja varainhankintaosaston alaisuuteen.
Muutoksen tarkoituksena oli vahvistaa johtoryhmätyöskentelyä ja edistää toimintojen välistä yhteistyötä. Pian kuitenkin havaittiin, että yhdistymisestä saadut hyödyt jäivät selvästi odotuksia vähäisemmiksi, koska yhdistyksen ja säätiön viestinnän tavoitteet olivat hyvin erilaiset. Yhdistyksen viestinnän kohdentuessa terveys-, yhteisö- ja vaikuttamisviestintään Syöpäsäätiön viestintä oli markkinointiviestintään ja varainhankintaan painottuvaa ja edellytti määrätietoisempaa johtamista.
Asia ratkaistiin siten, että valtiotieteiden maisteri Jaana Ruuth ryhtyi johtamaan yhdistyksen viestintää ja Syöpäsäätiö sai oman viestintä- ja varainhankintaosaston, jonka johtoon nimitettiin kauppatieteiden maisteri Helena Hulkko. Hulkko ja samaisena syksynä Syöpäsäätiön tutkimusjohtajaksi valittu dosentti Jarmo Wahlfors olivat 1950-luvun jälkeen ensimmäiset suoraan säätiön palvelukseen nimitetyt henkilöt. Heidän työnantajakseen tuli kuitenkin Syöpäyhdistys, joka veloitti heidän henkilöstökulunsa Syöpäsäätiöltä.
Kliinisen tutkimuksen edustajat saavat toisen kerran Syöpäsäätiöltä. enemmän apurahoja kuin perustutkimuksen edustajat.
Filosofian tohtori Jarmo Wahlfors kutsuttiin 2018 Syöpäsäätiön tutkimusjohtajaksi. Hän oli toiminut aiemmin Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtajana. Hänen päätehtäväkseen tuli kehittää rahoitusta tutkimuksen korkean tason jatkuvuuden takaamiseksi ja vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuuden arviointia.
Vuonna 2017 Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittu akateemikko Sirpa Jalkanen sai johdattavakseen säätiön, jota Seija Grénman ja Sakari Karjalainen olivat onnistuneet uudistamaan Harri Vertion johdolla 2011 laaditun toimintasuunnitelman edellyttämällä tavalla.
Jo vuonna 2018 saavutettiin tavoite jakaa apurahoja 7 miljoonaa euroa.
Sen toimintatapoja oli kehitetty ja digitalisoitu, markkinointia oli monipuolistettu ja talous saatettu vakaalle pohjalle. Vuonna 2014 asetettu tavoite kasvattaa Syöpäsäätiön ja Syöpäyhdistyksen yhteenlaskettu vuosittainen apurahasumma seitsemään miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä saavutettiin varainhankinnan tuottojen kasvun ja säätiön rahastojen uudistettujen käyttösuunnitelmien ansiosta jo 2018. Liisa Pylkkäsen ja Raija Stjernvallin irtisanouduttua 2018 vuoden 2011 valituista johtohenkilöistä vain pääsihteeri Sakari Karjalainen pysyi tehtävässään.
Pylkkäsen työtä terveysosaston johdossa jatkoi yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino, ja Stjernvallin jälkeen talous- ja hallintojohtajaksi nimitettiin kauppatieteiden maisteri Raija Jokila. Jokilan tavoitteena oli lisätä säätiön uusien ja pitkäaikaisten lahjoittajien määrää tukeutumalla sekä sen hyvään maineeseen että onnistuneisiin kampanjoihin ja keräyksiin.
Syöpäsäätiön varainhankintajohtajan Helena Hulkon irtisanouduttua huhtikuussa 2019 uudeksi varainhankintajohtajaksi valittiin teologian maisteri Sari Meller, jolla oli alan vahvaa tuntemusta Kirkon Ulkomaanavun yhteyspäällikön ja Pelastakaa Lapset ry:n varainhankintapäällikön tehtävistä, mutta myös markkinointia myyntikokemusta liike-elämän puolelta.
Roosa nauha -keräyksen tuoton käyttötarkoitus laajennetaan koskemaan koko syöpätutkimusta.
Syöpäsäätiön talous ja varainhankinta kehittyivät suotuisasti 2019 Roosa nauha -keräyksen menestyksen, kuukausilahjoittajien määrän voimakkaan kasvun ja testamenttituottojen ansiosta. Myös sijoitusomaisuus kasvoi mainion pörssivuoden imussa hyvin, vaikkakaan uudet varainhoitajat eivät yltäneet aivan pörssin keskimääräisen 20 prosentin kurssinousun tasolle.
Vuoden 2019 tulos siivitti Syöpäsäätiön tavoitteet vuodelle 2020 kunnianhimoisiksi. Varainhankintaa tuli entisestään tehostaa niin, että yhä useammat valitsevat lahjoituskohteekseen Syöpäsäätiön ja ryhtyvät sen pitkäaikaisiksi lahjoittajiksi. Säätiön tunnettuuden paranemiseksi sen ja Roosa nauha -keräyksen verkkosivut uudistettiin. Toiminnan painopisteiksi valittiin Syöpäsäätiön brändin ja viestinnän vahvistaminen, syöpätutkimuksen edistäminen sekä syöpäpotilaiden neuvonnan ja tuen lisääminen.
Syöpäsäätiön talous vahvistuu koronan vaikutuksesta.
Vastuu koko kansasta ja maasta
Syöpäsäätiö perustettiin 1948 kamppailemaan syöpätautien Suomen kansalle aiheuttamaa tuskaa vastaan. Se kantoi heti alusta lähtien vastuuta koko kansasta. Tärkeimpänä tavoitteena oli perustaa syöpäpoliklinikoita, jonne kuka tahansa saattoi mennä lääkärintarkastukseen. Hoitoon pääsy ei saanut olla rahasta kiinni, minkä vuoksi säätiö maksoi vähävaraisten potilaiden hoitomaksut ja matkakulut.
Syöpäpoliklinikoiden ylläpidon lisäksi Syöpäsäätiö tuki maan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi sairaaloiden rakentamista, toimintaa ja laitehankintoja 1960-luvun lopulle saakka, jolloin yhteiskunta kykeni ottamaan sairaalatoiminnan vastuulleen. Nyt Syöpäsäätiö saattoi alkaa toteuttaa muita päätavoitteitaan eli edistää syöpätautien tutkimusta, tukea syöpää ehkäisevää valistustyötä ja auttaa vähävaraisia syöpäpotilaita. Yli 50 vuoden aikana työ on saanut paljon uusia muotoja, mutta sen ytimessä on aina ollut vastuullisuus: Terveyden kehittäminen kestävällä tavalla, varainhankinnan ja -käytön läpinäkyvyys ja työ kaikkien kansalaispiirien hyväksi.
Syöpäsäätiön rahoitus kohdistuu Suomen etevimpien tutkijoiden työhön, josta kumpuavat kaikki merkittävimmät löydökset ja hyödyt syövän hoidossa. Tutkijoiden työn ansiosta yhä useamman ihmisen elämä saa jatkua ilman syöpään sairastumista tai siitä huolimatta, sillä sairastuneille on tarjolla yhä tehokkaampia lääkehoitoja.
Syöpäsäätiön harjoittama koulutus, kuten vuosittainen symposiumi, uudistavat ja yhdenmukaistavat syöpäsairaiden hoitoa koko maassa ja sen neuvonantaja tukipalvelut auttavat syöpäsairaita ja heidän omaisiaan sekä henkisesti että taloudellisesti. Erityistä huomiota on kiinnitetty vähävaraisiin syöpäpotilaisiin ja perheisiin, joiden lapsi on sairastunut syöpään.
Valistustoiminnassa on panostettu oireettoman väestön opastamiseen erityisesti tupakan, alkoholin ja epäterveellisen ruokavalion vaarallisuudesta. Tämä kaikki toiminta tapahtui aluksi lähes täysin lahjoitusvaroin. Syöpäsäätiön ensimmäisten vuosikymmenten aikana sen talous perustui adressien ja korttien myynnin ohella pääosin valtakunnallisiin lipas- ja listakeräyksiin sekä lahjoituksiin ja testamentteihin, mutta 2000-luvun alussa laajentunut toiminta vaati siirtymistä aktiiviseen varainhankintaan. Sitä ryhdyttiin toteuttamaan neljällä osa-alueella: yksityiset lahjoittajapalvelut, yritysyhteistyö, kampanjat ja tuotemyynti, joita kaikki yhdisti yksi sana: vastuullisuus.
Samoin kuin säätiön apurahaprosessin myös sen varainhankinnan tuli olla avointa ja läpinäkyvää, ja sen tuli täyttää paitsi juridiset säännöt myös moraaliset velvoitteet. Samoin noin kolmanneksen säätiön tuotoista tuovassa sijoitustoiminnassa otetaan huomioon ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon periaatteet ja vältetään kohteita, joiden toiminta on ristiriidassa tai vaarantaa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä.
Varainhankintajohtajaksi keväällä 2019 tullut Sari Meller on korostanut, että Syöpäsäätiön varainhankinta ei perustu ”rahan pyyntöön” vaan ammattimaiseen toimintatapaan, joka turvaa vakaat ja pitkäaikaiset rahavirrat. Hänen aikanaan Syöpäsäätiön tuotot ovat tulleet pääosin testamenttilahjoituksista, Roosa nauha -keräyksestä ja kuukausilahjoittajista, joiden määrä kolminkertaistui muutamassa vuodessa yli 35 000:een. Hänen johdollaan uudistettiin ensimmäisen kerran 2014 järjestettyä Syöpäsäätiön joulukeräystä, jolla kootaan varoja syövän haavoittamille vähävaraisille perheille. Taloudellista tukea hakevien perheiden määrä on lähes kymmenkertaistunut 2010-luvun alusta.
Meller lisäsi Syöpäsäätiön noudattamaan vastuullisuuteen uuden tason, kun hän ryhtyi kiinnittämään erityistä huomiota varainkeruun ympäristöystävällisyyteen. Säätiön lahjoittajaviestintä muuttui ensisijaisesti digitaaliseksi, vähentyvässä paperisessa viestinnässä alettiin käyttää FSC-sertifioidusta uusiopaperista Suomessa valmistettuja kirjekuoria. Roosa nauhat ja -rannekkeet tuotetaan eettisesti ja ympäristön kannalta kestävästi, ja tuotteet auditoidaan vuosittain. Kampanjatuotteiksi valitaan pääsääntöisesti kotimaassa valmistettuja arjen tuotteita, joita kuluttaja ostaisi joka tapauksessa.
Syöpäsäätiö on mukana viimeistelemässä Syöpäjärjestöjen vastuullisuusohjelmaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa koko järjestön toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ja asettaa niille selkeät tavoitteet. Syöpäsäätiön aktiivinen toiminta ja erityisesti Roosa nauha -keräyksen menestys on tarjonnut yrityksille mahdollisuuden osallistua syövän vastaiseen toimintaan.
Yritysten rooli syöpätutkimuksen jatkumisen takaajana on noussut merkittäväksi, sillä yrityksiltä kertyy vuosittain lahjoituksia yli kolme miljoonaa euroa. Niin Roosa nauhan kuin yleensä Syöpäsäätiön yrityskumppanuuksia ohjaavat tiukat periaatteet. Säätiö ei tee yhteistyötä tupakka-, alkoholi-, aikuisviihde-, aseteollisuus-, pikavippi- tai luontaistuotealalla toimivien yritysten kanssa, eikä myöskään tietoisesti vastaanota lahjoituksia näillä aloilla toimivilta yrityksiltä. Jokaista kumppanuutta harkitaan tapauskohtaisesti perehtyen muun muassa kumppaniehdokkaiden markkinointiin ja tuotelupauksiin.
Syöpäsäätiön perustajan Aino-Mari Mecklinin mukaan säätiön tehtävänä oli taata hyvä syöpähoito jokaiselle suomalaiselle, mikä oli mahdollista vain tukeutumalla jatkuvasti ja tiukasti suureen yleisöön. Tämä velvoite oli vaativa, sillä se ei koskenut säätiön toimintaa vain 1940-luvun lopun tilanteessa vaan edellytti, että sen oli kehitettävä toimintaansa vastaamaan muuttuvan ajan vaatimuksia. Vuosituhannen alussa varainhankinnan suunnittelussa turvauduttiin voimakkaasti mainostoimistojen apuun. Nyt Syöpäsäätiön brändin systemaattisesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä vastaa varainhankintajohtajan alaisuudessa toimiva tiimi, joka koostuu alan erittäin taitavista ammattilaisista. Yhteistyötä tehdään edelleen myös mainostoimiston kanssa mutta markkinoinnin ja viestinnän vahvaa osaamista löytyy nykyään varainhankintatiimin sisältäkin. Syöpäsäätiöstä on tullut 75 vuoden monivaiheisen toiminnan jälkeen Suomen tärkein yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja ja merkittävä syöpätyön tukija, jonka työtä leimaa joka tasolla vastuullisuus. Se kantaa huolta kaikista suomalaisista, tukee tiedettä asiantuntija-arvioiden perusteella sekä kerää varoja ja harjoittaa sijoitustoimintaa vastuullisesti.
Arvaamaton kohtalo muutti kuitenkin suunnitelmat. Koronaepidemia ja sen rajoittamiseen tähtäävät toimet vaikuttivat merkittävästi Syöpäsäätiön toimintaan. Kasvokkain tapahtuva toiminta keskeytettiin epidemian ajaksi. Tämä koski myös hallitusten ja valiokuntien kokouksia sekä tapaamisia sidosryhmien edustajien kanssa. Tutkimusapurahojen jako pystyttiin kuitenkin hoitamaan. Vuonna 2000 myönnettyjen matka-apurahojen käyttöaikaa pidennettiin vuoden 2022 loppuun saakka, vuosina 2021 ja 2022 matka-apurahojen hakua ei avattu lainkaan.
Myös Syöpäsäätiön asioita hoitanut Syöpäjärjestöjen keskustoimisto tyhjentyi käytännössä koko henkilöstön siirryttyä tekemään etätyötä. Tämä sujui pääosin hyvin, sillä etätyöskentely oli ollut jo pitkään mahdollista. Koronan etenemisen varalta perustettiin valmiusryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida tilannetta ja ryhtyä tarvittaviin toimiin työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja säätiön toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Koronalla oli suuri vaikutus Syöpäsäätiön sijoitusomaisuuteen. Säätiön osakesalkun arvo oli kohonnut vuoden 2019 lopussa lähes 65 miljoonaan euroon, mutta nopeasti edennyt epidemia vaikutti rahoitusmarkkinoihin niin voimakkaasti helmi–maaliskuussa 2020, että Syöpäsäätiön sijoitussalkun arvosta putosi lähes viidennes.
Pääsihteerin ja talous- ja hallintojohtajan pohtiessa, mitä tehdä kurssilaskun jatkumisen näyttäessä todennäköiseltä, puheenjohtaja Sirpa Jalkanen lähetti hallituksen sähköpostikokoukseen napakan viestin: ”Älkää NYT TÄSSÄ TILANTEESSA myykö mitään osakkeita. Niitä pitäisi päinvastoin valikoiden ostaa, jos olisi ylimääräistä käteistä”. Viestillä Jalkanen pyrki sanomaan, että Syöpäsäätiöllä oli hyvin varaa odottaa talouden käännettä, sillä sen tulosta ei mitattu kvartaaleissa vaan pikemminkin sukupolvissa. Hallitus päätti, että osakesalkkuun ei kosketa mutta teki varmuuden vuoksi maksuvalmiutensa turvaamiseksi Nordea Bank Oy:n kanssa 3,5 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen.
Syöpäsäätiö lopettaa matka-apurahojen myöntämisen koronan takia.
Varainhankintajohtajaksi vuonna 2019 nimitetty teologian maisteri Sari Meller uudisti niin merkittävästi Syöpäsäätiön varainhankintaa, että sen tuotto nousi kolmessa vuodessa liki kolminkertaiseksi eli yli 34 miljoonaan euroon. Erityisesti kuukausilahjoittajien määrä nousi huomattavan suureksi.
Koronan vaikutukset jäivät pelättyjä pienemmiksi. Syöpäsäätiön talous vahvistui vuoden 2020 aikana, sillä epidemia sai ihmiset kiinnostumaan hyväntekeväisyydestä ja kulutusmahdollisuuksien supistuminen lisäsi mahdollisuuksia lahjoitusten antamiseen. Varainhankinnan tulos oli hyvä Roosa nauha -keräyksen jatkuvan menestyksen, testamenttien, lahjoitusten ja kuukausilahjoittajien määrän kasvun ansiosta. Kasvun taustalla oli Sari Mellerin johtama suunnitelmallinen varainhankintatyö, joka tukeutui tv-ohjelmiin sekä verkko- ja telemarkkinointiin ja lahjoittajaviestinnän kehittämiseen. Vuonna 2021 uudistetun CRM-asiakkuudenhallintajärjestelmän automatisoinnin avulla markkinointia voitiin kohdentaa tehokkaasti eri kohderyhmille. Kuukausilahjoittajien määrä onnistuttiin kasvattamaan vuoden 2022 loppuun mennessä 33 500 lahjoittajaan.
Pörssi toipui alkuvuoden 2020 romahduksesta niin hyvin, että Syöpäsäätiön sijoitussalkun markkina-arvo nousi vuoden lopussa lähes 68 miljoonaan euroon. Säätiön omaisuuden turvaamiseksi sen sijoituspolitiikan linjaukset uudistettiin 2020. Sijoitustoiminnan ensisijaiseksi tavoitteeksi määriteltiin tasaisen tulovirran tuottaminen säätiön toimintaan ja apurahoihin. Toissijaisena tarkoituksena oli sijoitusten reaaliarvon kasvattaminen tai säilyminen taloudellisen riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi pitkällä aikajänteellä. Uudet linjaukset muuttivat sijoituspolitiikkaa aiempaa aktiivisemmaksi muun muassa siten, että ne sallivat vaihtoehtoiset sijoitukset eli muut kuin perinteiset osake- ja korkosijoitukset.
Uusi sijoituspolitiikka otettiin käyttöön vuonna 2021, jolloin se sai myös uudet vetäjät. Raha-asiainvaliokunta päätti maaliskuun 2021 alussa sen puheenjohtajaksi valitun professori Eero Kasasen johdolla esittää, että salkunhoito keskitettäisiin kolmen sijasta kahdelle toimijalle. Syöpäsäätiön hallituksen hyväksyttyä esityksen 23.3.2021 salkunhoito siirtyi täyden valtakirjan sopimuksin Evli Pankki Oy:lle ja LähiTapiola Varainhoito Oy:lle. Syöpäsäätiön hallitus uudisti tammikuussa 2022 Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön yhteistä johtosääntöä, jota oli viimeksi muutettu neljä vuotta aiemmin.
Uusi johtosääntö täsmensi yhdistyksen ja säätiön yhteistyötä mutta samalla myös korosti niiden itsenäisyyttä suhteessa toisiinsa. Se tarkensi valiokuntiin liittyviä asioita, talous- ja hallintojohtajan tehtäväkuvaa sekä taloussääntöön liittyviä asioita, mutta järjestöjen yhteistyön peruskuvio pysyi ennallaan.
Juha Pekka Turunen nimitetään Syöpäjärjestöjen pääsihteeriksi. Suolistosyövän seulontaohjelma laajenee valtakunnalliseksi. Suolistosyövän seulontaohjelma laajenee valtakunnalliseksi.
Turun yliopiston immunologian professorina ja akatemiaprofessorina toiminut Sirpa Jalkanen on maailman johtavia ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvien lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkijoita. Hänen tärkeimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu uusien haitallisten tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien ”liikennemolekyylien” löytäminen ja karakterisointi. Hän on saanut Syöpäsäätiöltä 23 apurahaa. Tieteen akateemikon arvonimen 2015 saanut Jalkanen ryhtyi johtamaan Syöpäsäätiön hallitusta 2017.
Syöpäsäätiön palveluksessa ei ollut edelleenkään omaa henkilökuntaa, vaan sen tehtävien hoitamisesta vastasi Syöpäyhdistyksen henkilöstö. Näiden tehtävien, joihin kuuluivat muun muassa apurahaprosessin toteuttaminen ja kehittäminen, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä testamentti-, IT- sekä tietoturva-asiat, hoitamisesta yhdistys veloitti säätiöltä 2022 yli 560 000 euroa. Summa koostui pääosin pääsihteerin, talous- ja hallintojohtajan, viestintäjohtajan, talouden (neljä henkilöä) ja hallinnon (neljä henkilöä) työpanoksesta, sekä osin terveysosaston johtajan sekä strategiajohtajan työpanoksesta. Näiden henkilöiden henkilökuluista säätiö maksoi 38 prosenttia. Lisäksi varainhankinnan henkilöstön sekä tutkimusjohtajan henkilöstökulut, lähes 904 000 euroa, Syöpäyhdistys veloitti kokonaisuudessaan säätiöltä.
Kuukausilahjoittajien määrää onnistuttiin kasvattamaan. Heitä oli vuoden 2022 lopulla jo 33 500.
Suomalaista yhteiskuntaa vaivannut sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen epävarmuus ei näkynyt Syöpäsäätiön taloudessa 2021 ja 2022. Sen varainhoito ja sijoitustoiminta tuottivat hyvin, ja lisäturvaa antoi uusi suurlahjoitus, Aune Ester ja Karl Hjalmar Winbergin 17 miljoonan euron testamenttilahjoitus, jonka perusteella perustettiin lahjoittajien nimeä kantanut rahasto. Säätiö saattoi hoitaa varsinaisen toiminnan menot tulorahoituksellaan ja pystyi rahastoinnin ansiosta varautumaan aiempaa paremmin avustustoiminnan jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden varmistamiseen. Varat tulivat edelleen pääosin kolmesta lähteestä: testamenteista, lahjoituksista ja sijoitusomaisuuden tuotosta, jotka yhdessä muodostivat noin 85 prosenttia toiminnan tuotoista. Loput tulivat yritysyhteistyöstä ja yksityisistä avustuksista.
Hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta Syöpäsäätiö saattoi paitsi voimistaa tutkimustyön rahoitusta uuteen ennätyssummaan myös lisätä tukeaan potilas- ja läheistyön sekä neuvontapalveluiden ylläpitoon sekä vähävaraisille syöpäpotilaille. Hyvä taloudellinen ja toiminnallinen tilanne tarjosi myös suopean lähtökohdan johdon henkilövaihdoksille alkuvuonna 2022. Säätiön pitkäaikaisen pääsihteerin Sakari Karjalaisen jäätyä eläkkeelle hänen työtään ryhtyi jatkamaan patologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Juha Pekka Turunen, joka siirtyi tehtävään Duodecimin koulutuspäällikön ja varapääsihteerin vakanssista.
Samoihin aikoihin vaihtui myös Syöpäyhdistyksen terveysosaston johto, kun sen uudeksi johtajaksi valittiin Juha Heinon irtisanouduttua terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja Marika Skyttä. Varainhankintajohtaja Sari Meller ja säätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors edustivat uudessa johdossa jatkuvuutta. Syöpäsäätiön nousu Suomen merkittävimmäksi yksityiseksi syöpätutkimuksen tukijaksi ei merkinnyt sitä, että se olisi luopunut muiden alkuperäisten tavoitteidensa tukemisesta. Kolmen neljännesvuosisadan kehitys oli johtanut siihen, että se oli luopunut vanhoista tarkoituksistaan oikeastaan vain syövän toteamisesta ja hoidosta vastaavien laitosten ylläpidosta. Tätäkin toimintaa se jatkoi tukemalla Syöpärekisterin ja Joukkotarkastusrekisterin työtä Suomen syöpätilanteen selvittämiseksi ja syöpäseulontojen kehittämiseksi.
Syöpäsäätiön varat tulivat edelleen pääosin testamenteista, lahjoituksista ja sijoitusomaisuuden tuotosta.
Voimistuneen varainhankinnan ansiosta Syöpäsäätiö oli kyennyt rahoittamaan aiempaa enemmän Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen harjoittamaa laaja-alaista syöpätyötä. Se oli lisännyt tukeaan potilas- ja läheistyöhön sekä neuvontapalveluiden ylläpitoon, ja 2000-luvun vaikeiden taloudellisten kausien aikana se oli vähävaraisille syöpäpotilaille suuntaamien avustusten muodossa pyrkinyt täyttämään vanhojen sääntöjensä viimeisen kohdan: ”poliklinikoissa tutkittavien taloudellinen asema ei saa olla esteenä tutkimusten suorittamiselle.”
Syöpäsäätiö täyttää 75 vuotta. Syöpäsäätiö myöntää jälleen matka-apurahoja.
Turkuun oli vuonna 1951 perustettu Suomen Syöpäyhdistyksen ensimmäinen paikallisosasto ja Turun Radiumkoti aloitti toimintansa 1950-luvun alussa Syöpäjärjestöjen toisena apusairaalana Helsingin Sairaskoti Radiumin jälkeen. Ensimmäisen vuosikymmenensä aikana Radiumkoti toimi lähinnä hotellin kaltaisesti, sijaiten kerrostalossa. Oman sairaalarakennuksensa Turun Radiumkoti sai vuonna 1961. Uuteen apusairaan saatiin hankittua myös uudenaikainen kobolttikanuuna. Useimpien muiden Syöpäjärjestöjen apusairaaloiden siirtyessä kuntainliittojen omistukseen 1960-luvun lopulla, Turun Radiumkoti pysyi Sairaskoti Radiumin ohella vielä muutaman vuoden Syöpäjärjestöjen omistuksessa. Taloudellisten ongelmien kasautuessa ei lopulta kuitenkaan jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin apusairaalan myyminen Turun yliopistolliselle keskussairaalalle, jonka omistukseen Radiumkoti siirtyi vuonna 1972.