Johdanto

Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta, jonka yhtenä osana on Syöpäyhdistyksen ylläpitämä Suomen Syöpärekisteri. Vuonna 1936 perustettu Suomen Syöpäyhdistys on yksi maamme suurimmista potilas- ja kansanterveysjärjestöistä sekä valtakunnallinen asiantuntijajärjestö. Vuonna 1948 perustettu Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Vuonna 1952 perustettu Suomen Syöpärekisteri on tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka ylläpitää tietokantaa kaikista maassamme vuoden 1953 alusta alkaen todetuista syöpätapauksista.

Kun vuonna 2021 tuli kuluneeksi neljännesvuosisata edellisen Syöpäjärjestöjen historiaa kuvanneen ”Syöpä voidaan voittaa” -teoksen ilmestymisestä, järjestöt katsoivat, että oli aika laatia järjestöille omat historiat, varsinkin kun niiden juhlavuodet sattuivat sopivasti viiden vuoden saumaan. Historiat päätettiin julkaista juhlavuosien mukaisessa järjestyksessä: Suomen Syöpärekisteri 70 vuotta 2022, Syöpäsäätiö 75 vuotta 2023 ja Suomen Syöpäyhdistys 90 vuotta 2026.

Sarjan aloittaneen Syöpärekisterin historian jälkeen vuorossa on Syöpäsäätiön historia. Syöpäsäätiö perustettiin aikana, jolloin syöpää pidettiin kuolemaa merkitsevänä sanana. Säätiön perustajat katsoivat, että tilanne voitiin muuttaa perustamalla syöpäpoliklinikoita, joiden avulla syöpää kyettäisiin hoitamaan ennen sen ehtimistä parantumattomaan vaiheeseen. Tämän ensisijaisen tarkoituksen ohella säätiön tavoitteena oli edistää syöpätautien tutkimustyötä, tukea syöpävalistusta ja työskennellä kaikkien syöpäsairaiden hyväksi.

Syöpäsäätiön tarkoitusperät osoittavat, että se on ollut perustamisestaan vuodesta 1948 lähtien olennainen osa kansalaisyhteiskuntaa. Tälle yhteydelle luotiin perusta 1950-luvun alussa, jolloin säätiö keräsi varat toimintansa aloittamiseen kansalaiskeräyksellä, jonka se järjesti yhdessä sitä 12 vuotta vanhemman Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Kansalaiskeräyksestä alkanut yhteistyö tiivistyi nopeasti lujaksi liitoksi, jossa sen johtavana osapuolena ollut Syöpäyhdistys liitti myös Syöpäsäätiön parin vuosikymmenen ajaksi suuria taloudellisia uhrauksia vaativaan sairaalatoiminnan kehittämiseen.

Kun päävastuu hoitolaitosten perustamisesta ja ylläpidosta siirtyi 1960-luvun jälkipuoliskolla pääosin julkisen vallan vastuulle, Syöpäsäätiö saattoi alkaa suuntautua syöpätutkimuksen sekä koulutuksen ja neuvonnan tukemiseen. Suuntauksen voimistuttua 1980-luvun puolivälistä alkaen se nousi pian Suomen suurimmaksi yksityiseksi syöpätutkimuksen tukijaksi, joka ryhtyi 2010-luvulla rahoittamaan myös Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen syöpätyötä. Lisäksi se toteutti tarkoitustaan yhteiskunnallisena toimijana harjoittamalla koulutus-, tiedotus- ja neuvontatoimintaa sekä avustamalla vähävaraisia syöpäpotilaita.

Syöpäsäätiön aseman vahvistuminen perustui siihen, että se onnistui 2000-luvun alussa kehittämään toimintatapojaan ja varainhankintaansa tavalla, joka vastasi Suomen muuttunutta yhteiskunnallista ja taloudellista tilannetta. Se kykeni vahvistamaan asemaansa säätiönä, jolle yksityiset henkilöt tekivät lahjoituksia, ja testamentteja ja jota yritykset halusivat tukea sen arvokkaaksi koetun toiminnan ansiosta. Lisäksi se pystyi itse kohentamaan varallisuuttaan hyvän omaisuudenhoidon ja sijoitustoiminnan sekä menestyksellisen Roosa nauha -keräyksen avulla.

Syöpäsäätiön menestys perustuu suurelta osin myös siihen, että se on kyennyt saamaan toimintansa johtoon ja apurahoista päättäjien joukkoon maan parhaimmat syöpätutkijat, jotka ovat työskennelleet pääosin talkoohengessä. Heidän tehtävänään on aina kulloinkin ollut ratkaista samat peruskysymykset: miten löytää suuresta apurahan hakijoiden joukosta ne, joille tuki kannattaa suunnata ja minkälaiset uudet ratkaisut edistäisivät parhaiten suomalaista syöpätyötä ja -tutkimusta.

Syöpäsäätiön kehityksen vaiheille luovat taustaa sivujen alareunoihin sijoitetut aikajanat, joissa sen vaiheet nivotaan yhteen Suomen ja maailman historian tapahtumien kanssa. Syöpäjärjestöjen historiateosten kirjoittamistyön saattoi alkuun työryhmä, jonka muodostivat Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen, ennakointi- ja strategiajohtaja Satu Lipponen ja viestinnän asiantuntija Anu Kytölä. He kaikki ovat vaikuttaneet myös tämän syntyyn. Karjalainen on toiminut tärkeänä suunnannäyttäjänä ja neuvonantajana, Lipponen keräystoiminnan kuvauksen asiantuntijana ja Kytölä teoksen kustannus- ja kuvatoimittajana.

1950 Kampanjajuliste

Kirjoitustyötä valvoi pääsihteeri Juha Pekka Turusen johtama ohjausryhmä, johon kuuluivat varainhankintajohtaja Sari Meller, viestintäjohtaja Jaana Ruuth, talous- ja hallintojohtaja Raija Jokila ja tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors. Historiikin projektiryhmään kuuluivat viestintäpäällikkö Carita Päivänen, hallintokoordinaattori Maija Pertola, Anu Kytölä ja johdon assistentti Auli Jaatinen. Ohjaus- ja projektiryhmän jäsenet tekivät käsikirjoitukseen paljon lisäyksiä ja korjausesityksiä. Kiitän heitä kaikkia avusta. Vastuu tulkinnoista ja mahdollisista virheistä on tietenkin yksin minun.

Kirjoitustyötäni auttoi ratkaisevasti se, että saatoin turvautua Timo Hakulisen, Eero Keräsen, Onni Vuorenmaan, Raija Stjernvallin, Jarmo Wahlforsin ja Klaus Eleniuksen asiantuntevaan apuun. Myös Matti Hakama, Nea Malila, Lyly Teppo sekä Syöpäjärjestöjen entiset pääsihteerit Liisa Elovainio ja Harri Vertio tukivat työtäni neuvoillaan. Vertiota kiitän erikseen hänen tähän teokseen kirjoittamastaan Syöpäsäätiön symposiumit -kuvauksesta. Auli Jaatinen avasi jälleen tieni Syöpäjärjestöjen arkistoon ja oli muutenkin tärkeä tiedonlähde.

Timangin graafinen suunnittelija Anne Kaikkonen on toteuttanut teoksen ulkoasun suunnittelun ja taiton. Valokuvat ovat pääosin Suomen Syöpäyhdistyksen arkistosta. Useimpien haastateltujen uusista kuvista on vastannut Eeva Anundi. Kiitän Kaikkosta ja Anundia hyvästä työstä.

Rahasummien vertailtavuuden helpottamiseksi eri vuosien markka- ja euromäärät on muutettu kuvioissa vuoden 2022 rahanarvoon rahanarvonkertoimella, jonka avulla on mahdollista verrata rahan ostovoimaa eri aikoina.

Teos on kirjoitettu tieteelliseksi tutkimukseksi, mutta se julkaistaan ilman lähdeviitteitä. Teoksen lopussa on lähdeluettelo, johon on merkitty kaikki käytetyt lähteet. Syöpäjärjestöjen arkistoon on tallennettu kappale, jossa lähdeviitteet ovat paikoillaan.

Helsingin Taka-Töölössä elokuun lopulla 2023

Allan Tiitta